Sähkönenergian siirtohinnat nousevat 1.1.2016 Sähkömarkkinalaki velvoittaa panostamaan sähkönsaannin luotettavuuteen
Haukiputaan Sähköosuuskunnan verolliset siirtohinnat nousevat 1.1.2016 alkaen keskimäärin 3,9 prosenttia.
Hinnan korotustarve aiheutuu Fingrid Oyj:n tekemästä noin 14 % kantaverkkomaksujen korotuksesta sekä sähkömarkkinalain verkko-yhtiöille asettamista uusista sähkön toimitusvarmuusvaatimuksista. Uudistuneiden sähkömarkkinalain vaatimusten toteuttaminen parantaa sähkön toimitusvarmuutta ja vähentää sähkökatkoja. Sähkönjakelusta perittävillä maksuilla rahoitetaan verkon investointi- ja kunnossapitotarpeet.
Sähkömarkkinalaki edellyttää lisäinvestointeja sähkönjakelun toimitus-varmuuteen. Toimitusvarmuuden parantaminen sähkömarkkinalain mukaisesti edellyttää merkittäviä investointeja jakeluverkkoon mm. asemakaava-alueiden kaapeloinnit seuraavan 15 vuoden aikana. Lisäksi panostamme ilmajohtoalueilla reunametsien hoitoon ja johtokujien raivaamiseen. Näillä toimenpiteillä varmistamme jakeluverkkoalueen asiakkaillemme (Haukipudas, Kello) tasalaatuisen ja mahdollisimman häiriöttömän sähkönjakelun myös jatkossa.
Haukiputaan Sähköosuuskunnan keskimääräiset siirtohinnat ovat olleet ja arvioidaan edelleen olevan korotuksen jälkeenkin 20 edullisimman sähkönsiirtäjän joukossa sekä selkeästi alle Energiaviraston yhtiölle määrittelemän siirtohintojen kohtuullisen tason.
Sähköverkkotoiminta on tiukasti säännösteltyä ja siten ylihinnoittelu ei ole mahdollista. Hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto, joka määrittää jakeluverkkoyhtiöille sallitun tuottotason. Sähköosuuskunnan toimintaperiaate on ollut asettaa siirtohinta sellaiselle tasolle, että taloudellinen tulos mahdollistaa yrityksen jatkuva kehittämisen. Sähköosuuskunnan osalta seitsemän (7) viimeisen vuoden aikana siirtoenergian hinnoittelu on ollut noin 10 miljoonaa euroa pienempi kuin Energiaviraston sallima kohtuullinen taso.
Siirtohinnan korotuksen vaikutus tyyppikäyttäjittäin €/vuosi
K1 K2 L1 L2 M2 T1 T3
4,6 11,6 30,3 30,9 58,5 251 2216
Tyyppikäyttäjien määrittelyt:
K1: Kerrostalohuoneisto, ei sähkökiuasta, pääsulake 1*25 A sähkön käyttö 2000 kWh/vuosi
K2: Pientalo, sähkökiuas, ei sähkölämmitystä, pääsulake 3*25 A sähkön käyttö 5000 kWh/vuosi
L1: Pientalo, huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3*25 A sähkön käyttö 18 000 kWh/vuosi
L2: Pientalo osittain varaava sähkölämmitys, pääsulake 3*25 A sähkön käyttö 20 000 kWh/vuosi
M2: Maatalous, karjatalous, huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3*35 A, sähkö käyttö 35 000 kWh/vuosi
T1: Pienteollisuus, sähkön käyttö 150 000 kWh, tehontarve 75 kW
T3: Keskisuuri teollisuus, sähkön käyttö 2000 000 kWh/vuosi, tehontarve 500 kWh/vuosi
Sähkön siirtolaskussa on näkyvissä seuraavat asiat: siirto (verkkoyhtiön verkoston investointi- ja kunnossapitotarpeisiin keräämä korvaus + kantaverkkomaksu) sekä verot: (huoltovarmuusmaksu, sähkövero ja arvonlisävero). Näiden osioiden kehitys on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva esittää jakeluverkkoyhtiöiden keskimääräistä siirtohintaa koskien sähkölämmitteistä (L2) omakotitaloa. Vastaava kehitys on nähtävissä kerrostalo- ja rivitaloasuntojen sähkölaskun osalta.
Kuva: sähkölämmitteisen omakotitalon siirtohinnan muodostuminen
Verojen osuus on kasvanut voimakkaasti vuoden 2010 jälkeen. Nyt veroluonteisten maksujen osuus siirtolaskussa on yli 50 % koko laskun loppusummasta. Verkkoyhtiö joutuu toimimaan sähköveron ym. verojen kerääjänä ja tilittämään ne valtiolle. Kantaverkkomaksun osuus verkkoyhtiön ”siirto” osuudesta on noin 20 %.
Lisätietoja Asiakaspalvelu : 08 - 5612602
Tekninen asiakaspalvelu : 044 7512 629