Sähkönenergian siirtohinnat nousevat 1.1.2016                                                                Sähkömarkkinalaki velvoittaa panostamaan sähkönsaannin luotettavuuteen

Haukiputaan Sähköosuuskunnan verolliset siirtohinnat nousevat 1.1.2016 alkaen keskimäärin 3,9 prosenttia.

Hinnan korotustarve aiheutuu Fingrid Oyj:n tekemästä noin 14 % kantaverkkomaksujen korotuksesta sekä sähkömarkkinalain verkko-yhtiöille asettamista uusista sähkön toimitusvarmuusvaatimuksista. Uudistuneiden sähkömarkkinalain vaatimusten toteuttaminen parantaa sähkön toimitusvarmuutta ja vähentää sähkökatkoja. Sähkönjakelusta perittävillä maksuilla rahoitetaan verkon investointi- ja kunnossapitotarpeet.

Sähkömarkkinalaki edellyttää lisäinvestointeja sähkönjakelun toimitus-varmuuteen. Toimitusvarmuuden parantaminen sähkömarkkinalain mukaisesti edellyttää merkittäviä investointeja jakeluverkkoon mm. asemakaava-alueiden kaapeloinnit seuraavan 15 vuoden aikana. Lisäksi panostamme ilmajohtoalueilla reunametsien hoitoon ja johtokujien raivaamiseen. Näillä toimenpiteillä varmistamme jakeluverkkoalueen asiakkaillemme (Haukipudas, Kello) tasalaatuisen ja mahdollisimman häiriöttömän sähkönjakelun myös jatkossa.

Haukiputaan Sähköosuuskunnan keskimääräiset siirtohinnat ovat olleet ja arvioidaan edelleen olevan korotuksen jälkeenkin 20 edullisimman sähkönsiirtäjän joukossa sekä selkeästi alle Energiaviraston yhtiölle määrittelemän siirtohintojen kohtuullisen tason.

Sähköverkkotoiminta on tiukasti säännösteltyä ja siten ylihinnoittelu ei ole mahdollista. Hinnoittelun kohtuullisuutta valvoo Energiavirasto, joka määrittää jakeluverkkoyhtiöille sallitun tuottotason. Sähköosuuskunnan toimintaperiaate on ollut asettaa siirtohinta sellaiselle tasolle, että taloudellinen tulos mahdollistaa yrityksen jatkuva kehittämisen. Sähköosuuskunnan osalta seitsemän (7) viimeisen vuoden aikana siirtoenergian hinnoittelu on ollut noin 10 miljoonaa euroa pienempi kuin Energiaviraston sallima kohtuullinen taso.

Siirtohinnan korotuksen vaikutus tyyppikäyttäjittäin €/vuosi

 K1        K2         L1        L2        M2          T1            T3

 4,6        11,6      30,3     30,9      58,5        251          2216

Tyyppikäyttäjien määrittelyt:

K1: Kerrostalohuoneisto, ei sähkökiuasta, pääsulake 1*25 A sähkön käyttö 2000 kWh/vuosi

K2: Pientalo, sähkökiuas, ei sähkölämmitystä, pääsulake 3*25 A sähkön käyttö 5000 kWh/vuosi

L1: Pientalo, huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3*25 A sähkön käyttö 18 000 kWh/vuosi

L2: Pientalo osittain varaava sähkölämmitys, pääsulake 3*25 A sähkön käyttö 20 000 kWh/vuosi

M2: Maatalous, karjatalous, huonekohtainen sähkölämmitys, pääsulake 3*35 A, sähkö käyttö 35 000 kWh/vuosi

T1: Pienteollisuus, sähkön käyttö 150 000 kWh, tehontarve 75 kW

T3: Keskisuuri teollisuus, sähkön käyttö 2000 000 kWh/vuosi, tehontarve 500 kWh/vuosi

Sähkön siirtolaskussa on näkyvissä seuraavat asiat: siirto (verkkoyhtiön verkoston investointi- ja kunnossapitotarpeisiin keräämä korvaus + kantaverkkomaksu) sekä verot: (huoltovarmuusmaksu, sähkövero ja arvonlisävero). Näiden osioiden kehitys on esitetty seuraavassa kuvassa. Kuva esittää jakeluverkkoyhtiöiden keskimääräistä siirtohintaa koskien sähkölämmitteistä (L2) omakotitaloa. Vastaava kehitys on nähtävissä kerrostalo- ja rivitaloasuntojen sähkölaskun osalta.

   Kuva: sähkölämmitteisen omakotitalon siirtohinnan muodostuminen

Verojen osuus on kasvanut voimakkaasti vuoden 2010 jälkeen. Nyt veroluonteisten maksujen osuus siirtolaskussa on yli 50 % koko laskun loppusummasta. Verkkoyhtiö joutuu toimimaan sähköveron ym. verojen kerääjänä ja tilittämään ne valtiolle. Kantaverkkomaksun osuus verkkoyhtiön ”siirto” osuudesta on  noin 20 %.

Lisätietoja         Asiakaspalvelu                 : 08 - 5612602

                        Tekninen asiakaspalvelu   : 044 7512 629